Arvoisat sotiemme veteraanijärjestöjen edustajat ja kansalaisjärjestöt - hyvät itsenäisyyspäivän sankarihautojen muistotilaisuuden kuulijat!

Itsenäisen Suomen asukkailleen tarjoamat palvelut on useissa viimeaikaisissa kansainvälisissä vertailuissa arvostettu aivan parhaiden maiden joukkoon. Näissä vertailuissa ei mielestäni ole merkitystä sillä, onko vertailtava maa paras, toiseksi paras vai sijoittuuko vertailussa vaikkapa kymmenen parhaan joukkoon. Olennaista on, että lukuisilla erilaisilla tavoilla tehdyissä vertailuissa Suomi sijoittuu kärkeen.

Kaikissa vertailuissa on muistettava, että niissä ei oteta kantaa siihen tulisiko myös parhaimmaksi arvioidun edelleen kehittää palvelujaan.

Näen, että nykyisellä Suomella on jatkuvasti tarve kehittyä myös palvelujen tuottajana.

Suomi on kehittänyt kansalaistensa palveluja itsenäisenä valtiona jo yli 90 vuoden ajan. Itsenäisyyspäivänä nousee sotien, Talvi- ja Jatkosodan, merkitys Suomen itsenäisyydelle keskeisimmäksi asiaksi. Näin on myös minun mielestäni. Siksi on oikein viettää itsenäisyyspäivänä hetki sankarihaudoilla. Sodan sankarit antoivat heille kalleimman lahjansa itsenäisen Suomen edestä.

Nykyinen kansainvälisissä mittauksissa menestyvä Suomi ei kuitenkaan olisi noussut menestykseen ilman niitä suomalaisia, jotka raskaan sodan jälkeen olivat sitoutuneita mittavaan jälleenrakennustyöhön.

Luin muutama viikko sitten lehtihaastattelun sodan keskeltä Suomeen paenneen pakolaisen ajatuksista Suomen itsenäisyyden ajasta Talvi- ja jatkosodan jälkeen. Häneen, pakolaiseen, oli vaikuttanut merkittävästi suomalaisten päättäväisyys sotakorvausten maksamisessa. Sotakorvaukset maksettiin, vaikka ne koettiin epäreiluiksi. Suomalaiset eivät siis jääneet toimettomaksi valittamaan tilannetta, vaan ryhtyivät työhön tavoitteena parempi tulevaisuus. Samalla kun sotakorvaukset saatiin maksuun ennätysnopeasti, loi Suomi oman menestyksensä pohjan. Sotakorvaukset maksettiin mm. metalli-, puu- ja vaateteollisuustuotteilla. Kun sotakorvaukset oli maksettu, jäivät uudet teolliset tuotantolaitokset tuottamaan hyvinvointia koko Suomelle.

Näin raskaan ajan ponnistuksista suomalaiset loivat erinomaisen alun tulevalle menestykselle.

Sodan jaloista paenneelle Suomen tapa selvitä antaa varmaan lohtua. Toivottavasti eri puolilla maailmaa käytävien sotien jälkeen kaikki sodan osapuolet olisivat valmiit samaan nöyrään jälleenrakennustyöhön.

Sodan arpia ei voi poistaa, mutta arvet paranevat vain, jos niiden antaa olla rauhassa – jos mikään osapuoli ei ryhdy repimään arpia auki.

Itsenäisyyden merkitys on muuttunut olennaisesti yli 90 vuoden aikana. Tänä päivänä Suomi on osa Euroopan Unionia – olemmeko siis itsenäisiä. Minulle vastaus on selvä: olemme itsenäinen Suomi osana Eurooppaa.

Erilaiset kansainväliset sopimukset sitoivat Suomea myös ennen liittymistämme Euroopan Unioniin. Tällä tavalla ajateltuna maailmasta ei löydy yhtään täysin itsenäistä valtiota.

Suomalainen itsenäisyys on meidän itsemme käsissä. Menneet sukupolvet ovat rakentaneet viisaasti suomalaista hyvinvointia. Uskon, että myös nykyisellä sukupolvella on tarpeeksi malttia vaurastua ja edelleen kehittää suomalaista yhteiskuntaa.

Pitää osata arvostaa mennyttä, elää kiitollisena nykyistä aikaa ja pitää osata myös haaveilla nykyistä paremmasta tulevaisuudesta.

Tässä on mielekäs haaste tälle ja tuleville itsenäisyyspäiville.

Toivotan teille kaikille hyvää ja rauhallista itsenäisyyspäivää.